Katastrofipalautus (Disaster Recovery) sisältää prosessit, menetelmät ja periaatteet, jotka liittyvät tietojen palauttamisen tai toiminnan jatkumisen valmistelemiseen siltä varalta, että organisaation kannalta kriittinen infrastruktuuri tuhoutuu luonnonkatastrofin, tai ihmisten toiminnan seurauksena.
IT-infrastruktuuri sisältää kaikki IT-palveluiden tuottamisen kannalta tärkeät komponentit. Kuten palvelimet, tallennuksen, varmuuskopioinnin, verkon, työasemat. Ne on dokumentoitava katastrofipalautussuunnitelmaan.
Katastrofipalautusta voidaan pitää osana laajempaa kokonaisuutta, joka tunnetaan liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmana. Se kattaa muutkin kuin tietotekniikkaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi keskeisen henkilöstön, toimitilat, sähkön ja kriisiviestinnän.
Katastrofit voidaan luokitella seuraavasti:
- luonnonkatastrofit, kuten tulipalo, tulva, tai maanjäristys
- ihmisten toiminnan seurauksena aiheutuneet katastrofit, kuten onnettomuudet, sabotaasi, virukset, tai järjestelmään tunkeutuminen
Näitä esiintyy yleisemmin ja voivat olla joko tahallisia tai tahattomia.
Katastrofipalautusratkaisujen tulee perustua liiketoiminnan vaatimuksiin eikä teknisiin mieltymyksiin.
Miksi?
Vaikka laajamittaiset katastrofit tulevat mieleen ensimmäisinä, useimmiten toiminnan keskeyttävät sovellusviat, järjestelmän toimintahäiriöt, hakkerihyökkäykset ja inhimilliset virheet.
Käytettävyysvaatimuksia parannetaan, jotta kilpailukyky markkinoilla säilyy. Muutama esimerkki:
- Ympärivuotokautinen käytettävyys
- Toimitukset ajallaan
- Maailmanlaajuinen toimitusketju
- Sovelluksia voi käyttää nopeasti ja yhdenmukaisesti
- Pakolliset lakisääteiset vaatimukset
Liiketoiminnan jatkaminen nopeasti katastrofin jälkeen on välttämätöntä. Parhaassa tapauksessa liiketoiminta voi jatkua samasta pisteestä, jossa toiminnot keskeytyivät. Jotta tämä tavoite saavutetaan, ajan tasalla olevien liiketoiminnassa tarvittavien tietojen on oltava käytettävissä turvallisessa paikassa, joka ei sijaitse katastrofialueella..
Katastrofipalautusratkaisua suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon
- palautuspistetavoite (RPO),
- palautusaikatavoite (RTO) ja
- palvelutasosopimuksen (SLA) vaatimukset, ennen kuin käytettävä menetelmä valitaan.
Lisätietoja on kohdassa Varmuuskopiointi ja palautus
Katastrofipalautuksen suunnitteleminen
Katastrofipalautussuunnitelman laatiminen perustuu siihen, että tiedetään, mikä on tärkeintä organisaatiolle. Sovellukset on yhdistettävä niihin liittyviin liiketoiminnan prosesseihin. Organisaatiot voivat päättää näiden tietojen perusteella, mikä on hyväksyttävä katkosaika kullekin sovellukselle.
Myös riippuvaisuussuhteet ovat erittäin tärkeitä. Ensisijaisuudesta tulee tekninen kysymys. Esimerkiksi hakemistopalveluiden sekä varmuuskopiointi- ja palautussovellusten kaltaiset palvelut ovat ensisijaisia. Ne on palautettava ennen muiden sovellusten palauttamista.
Tekniset ratkaisut
Käytettävissä on useita teknisiä ratkaisuja vaatimuksista riippuen:
- Varmuuskopiointi- ja palautusratkaisut
- Replikointi
- Klusterointi
Katastrofipalautusratkaisusta on hyötyä vain silloin, jos järjestelmä testataan systemaattisesti ja säännöllisesti, sillä tietojenkäsittelykeskuksessa jatkuvasti tehtävät muutokset aiheuttavat usein esimerkiksi kokoonpanovirheitä ja yhteyksien katkeamista.
Proact
Katastrofipalautusratkaisun määrittäminen ja suunnitteleminen on monimutkainen tehtävä.
Proactilla on usean vuoden kokemus katastrofipalautusratkaisujen suunnittelemisesta, käyttöönottamisesta ja tuesta. Proact edustaa tallennusalan johtavaa tekniikkaa ja pystyy auttamaan asiakkaita heidän liiketoimintansa tarpeiden mukaan.